Seikkailut

an abstract photo of a curved building with a blue sky in the background

Maaliskuu - keväinen pyörämatka Costa Blancaan

Hyvä parisuhde ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi tehdä yhdessä. Minulle yksi tärkeä tärkeä asia on jokakeväinen pyöräreissu, joka suuntautui yhdessä ystävien kanssa jälleen pyöräilijän paratiisiin, Costa Blancalle. Pieni Llíberin kylä tarjosi täydellisen tukikohdan alueen suosituimmille pyöräreiteillereiteille. Ensimmäinen eeppisistä nousuista ajettiin Vall d’Ebolla ja myös klassikko Col de Rates sekä Port de Tudonsille kiivettiin. Välilä suuntasimme rannikkoa pitkin ihaillen viehättäviä pieniä rannikkokaupunkeja.

Tulin tänne myös treenaamaan juoksua kohti Pariisin maratonia. Pääsi tekemään kovia vetoja niin ylämäkeen kuin tasamaalle sekä maratonvauhtisia lenkkejä auringonpaisteessa, viiniviljelmien halki ja pitkin Gorgos-joen rantaa.

Nautiskeltiin myös Michelin-tähden ravintolan unohtumattomista makuelämyksistä, jossa oli Marina Altan maiseman palasia, elementtejä ja aineksia. Syncrosfera Sport & Spa -hotellissa nautittiin upeista vuorimaisemista, hieronnasta, poreilevista suihkuista, saunan lämmöstä ja raikkaita smoothieista. Iltaisin auringon laskiessa nautittiin terassilla hyvästä viinistä, jota haettiin ”takapihaltamme” Pepe Mendozan viinitilalta. Noiden 50–75-vuotiaiden köynnösten tarina maistui lasissa asti

Petrin ja minun yhteinen elämä ei rakennu siitä, että olemme aina yhdessä.
Se rakentuu siitä, että saamme olla yhdessä – ja silti molemmat omia itsejämme. Minusta ikävä on yksi kauneimmista asioista parisuhteessa. Se muistuttaa siitä, kuinka tärkeä toinen ihminen on. Että vaikka elämässä on omat polut, omat ystävät ja omat seikkailut, sydämessä on yksi ihminen, jonka luokse haluaa palata.

Kesäkuu - Varsova, historiaa ja triathlonia

Kesäkuun 4.-9.26 matkustimme Varsovaan, kaupunkiin, joka on noussut tuhkasta. Me rakastuimme tähän kaupunkiin, jossa historiallinen vanha kaupunki ja moderni arkkitehtuuri elävät rinnakkain. Varsova yllätti. Vanhan kaupungin värikkäiden julkisivujen takana sykkii ruokakulttuuri, jossa perinteinen Puola kohtaa modernin Euroopan. Kahvilat ovat oma maailmansa. Niissä näkyy sama tunnelma kuin koko kaupungissa: historiallinen, mutta samalla rohkeasti eteenpäin katsova.

Varsovan kisapäivä tarjosi lähes täydelliset olosuhteet puolimatkan triathlonille. Sää oli juuri sellainen kuin triathlonisti voi toivoa: aurinkoa ja sopivasti lämpöä. Kisasta jäi käteen paljon hyvää: onnistunut pyöräily, vahva kokonaiskilpailu vaikeuksista huolimatta ja ennen kaikkea MM-kisapaikka. Parasta huoltoa ja ensiapua antoi herra Huoltaja.

Toukokuu - rakkautta Rukalla

Kaikki matkat eivät tarvitse lentolippuja. Joskus seikkailu alkaa kotiovelta. Toukkuussa 12. päivä ajelimme Rukalle Villa Virvatuleen hakemaan hilajisuutta, levollisuutta, rauhaa ja toisitamme nauttimista.

Joskus onnellisimmat hetket löytyvät ihan yksinkertaisista asioista. Yhteisestä ajasta, hiljaisesta järvimaisemasta ja siitä, että toinen on siinä — lähellä. Ruiskumestarin kesäloma alkoi Rukalla “työleirillä”, kun Petri rakensi saunalle lisäportaat ja teki PainCaveen penkin. Sillä välin minä sain keskittyä omiin treeneihini rauhassa.

Elämä Villa Virvatulessa ei ole aikaan sidottu. Aamut alkoivat rauhassa heräten – sängystä avautuu kirkas Kantojärvi ja joutsenten soidinmenot. Kahvit juotiin terassilla suon laulua kuunnellen.

Parasta olivat illat ja rantasaunan lämmitys. Siellä aika pysähtyi lopullisesti. Puusaunan lauteilta avautuvat näkymät Kantojärvelle ja Konttaiselle, ja välillä käytiin pulahtamassa lähdepohjaiseen, viileään ja kristallinkirkkaaseen Kantojärveen.

Huhtikuu - keväinen Pariisi

Neljättä vuotta peräkkäin palasimme keväiseen Pariisiin – meidän omaan treffipaikkaamme. Tämä kaupunki on meille enemmän kuin matkakohde. Se on paikka, jossa olemme vain toisillemme. Montmartre on yksi Pariisin tunnetuimmista ja romanttisimmista kaupunginosista – ja tällä kertaa vuokrasimme asunnon juuri täältä. Täällä sai tehtyä erinomaista mäkitreeniä tulevaa maratonia varten 🏃‍♀️ Montmartren kadut eivät päästä helpolla!

Sunnuntai aamuna lämpötila oli +5°C. Aamupala ja metrolla kohti starttia. Champs-Élyséellä odotteli noin 60 000 juoksijaa. Ensimmäinen puolikas meni rennosti, ja puolivälissä sain vielä tärkeää tukea ja tankkausta Petriltä. Fiilis oli koko ajan hyvä, vaikka noin 30 km kohdalla alkoi kyllä tuntua, mutta sain pidettyä tasaisen vauhdin ja lopussa jopa hieman kiristettyä.Tavoite täyttyi PB alle 4 tuntia ja maalissa odotteli oma rakas ja shamppanja. Siitä oli ihana jatkaa romanntiselle illlalliselle🌸

Pariisissa on meille tunnevirta, johon palaamme vuosi toisensa jälkeen. Ehkä siksi, että siellä rakkaus tuntuu aina vähän vahvemmalta.Tänä vuonna matkasta vielä erityisemmän teki se, että juoksin Pariisin maratonin keräten varoja Alzheimer-tutkimukselle. Kiitos kaikille, jotka teitte lahjoituksen Alzheimer-tutkimuksen puolesta. ❤️ Tärkeää työtä – oli upeaa juosta tämän asian puolesta pitkin Pariisin katuja

an abstract photo of a curved building with a blue sky in the background

Helmikuu - talven ihmemaa Riisitunturi